Mietiskelyjä

Loma ja kukkiva luovuus

Äkkiä hurahti kesäloma tänäkin vuonna. Tarpeeseen se tuli, mutta toisaalta oli kiva palata kotiin lähes kolmen viikon reissun jälkeen. Loman onnistumista voi mitata monella tavalla. Oleellisinta lienee se miten onnistuu pääsemään työmurheista eroon ja rentoutumaan. Itselläni siinä on usein haasteita ja niin myös tälläkin kertaa.

Loman alussa mieleni täytti väsymys ja ehkä stressikin. Murehdin kaikkea mitä pitäisi ja voisi tehdä ja mielen rauhoittuminen tuntui haastavalta. Pakenin levotonta mieltä usein puhelimen ääreen eikä se tietenkään mieltäni rentouttanut. Loman viimeisellä viikolla huomasin kuitenkin jotain muuttuneen. Tyhjänpäiväiset YouTube -selailut ja väsähtäneet ajatukset vaihtuihvat innostuneeseen ideointiin. Viimeisen viikon aikana kävin läpi mielessäni monia uusia yritysideoita ja kädet alkoivat syyhyämään niitä pohtiessani. Loma oli tehnyt tehtävänsä. Luovuus alkoi jälleen kukkimaan.

Miksi olen juuri tällainen?

Mieli vireänä on mukava aloittaa nyt työt. Enää haasteena ei ole väsymys, vaan mielen täyttäneet uudet ideat. Ennen lomaa sovitut työt eivät motivoi, vaan impulsiivisen mieleni yrittää löytää perusteluja sille, miksi nyt olisi aika suunnata katseet johonkin täysin uuteen ja mielenkiintoiseen. Perusteluja on vaikea löytää, mutta yhtä vaikeaa on rauhoittaa innostunutta mieltä.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun kipuilen innostukseni kanssa. Haluaisin tyytyä työhöni ja puurtaa sitä päivästä toiseen. Syvällä sisälläni on kuitenkin jokin ihmeellinen eteenpäin työntävä voima, joka koostuu ainakin yrittäjyydestä ja luovuudesta. Näin loman jälkeen tuota voimaa on vaikea hallita ja se ei millään meinaa suostua tyytymään tavallisen työssäkävijän arkeen. Kun yksi haaste on saavutettu, uusi on pakko ottaa työn alle.

Miksi luojani teit minusta tällaisen?

Palikat paikoilleen

Elämä olisi varmasti seesteisempää, jos tuota eteenpäin työntävää voimaa ei olisi. Mutta mitä tässä maailmassa tapahtuisi, jos ei olisi meitä, jotka etsivät uusia ratkaisuja, miettivät uusia innovaatioita, luovat uutta ympärilleen ja uskaltavat välillä ottaa riskejä. Taitaa olla niin, että juuri luovuudelle ja yrittäjyydelle on kysyntää tulevaisuudessa. Koneet vievät yhä useamman ihmisen työt ja siksi juuri luovuudella on tässä ajassa mittaamaton arvo.

On helppo lannistua ja nähdä omat ominaisuudet heikkoutena. Yritämme usein sulloa itsemme muotteihin, jotta näyttäisimme sellaisilta, kuin ne, joita ihailemme. Elämää ei voi kuitenkaan löytää muotteihin sulloutumalla, vaan ennemmin niiden ulkopuolelta. Monet viisaat puhuvat itsensä tuntemisen tärkeydestä. Kun oppii tuntemaan itseään, oppii elämään itsensä kanssa ja jopa nauttimaan siitä.

Kiitos, kun teit minusta juuri tällaisen.

Jaa blogi kavereille:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *