Mietiskelyjä

Onko vihreää ruohoa olemassa?

Kuva: Mika Huusko

Taas se tapahtui – alkoi työt maistumaan puulta. Tai ainahan ne vähän puulta maistuvat, mutta nyt löysin taas itseni pohtimasta tuttua kysymystä: mitähän sitä tässä elämässä tekisi? Tähän asti olen suurin piirtein parin vuoden sykleissä vaihtanut työtäni ja olisiko jälleen sen aika? Pitäisi vain löytää se aita, jonka takaa löytyisi vihreämpää ruohoa.

Tykkään työstäni. Tykkään remontoida ja rakentaa. On mukava luoda uutta pintaa ja nähdä työnsä jäljen – juuri sen, joka nyt kiikastaa. Osaan tehdä hyvää jälkeä. Osaan olla tarkka. Olen tunnollinen ja pyrin aina tekemään työni niin, että asiakas voisi olla tyytyväinen – ja yleensä se sitä onkin.

Huomaan kuitenkin olevani luonteeltani suurpiirteisempi, mitä omat tunteeni vaativat. Haluan olla tarkka ja täsmällinen työssäni. Jos tunteiltani kysytään, työn jäljen pitäisi olla täydellistä. Luonteeni ohjaa minua kuitenkin toimimaan ennemmin niin, että saisin asioita valmiiksi ja päädyn oikomaan mutkia. Tämän takia työn jälkeen tulee joskus säröjä.

Ongelman ydin on siinä ristiriidassa, jonka nämä asiat muodostavat. Haluaisin ja ainakin luulen, että minun pitäisi olla tarkempi, kuin olen. Tätä vastaan tulee se totuus, etten ole luonteeltani niin tarkka kuin haluaisin.

Tähän kipeään saumaan osui tänään asiakkaalta saamani korjauslista, joka pilasi päiväni. Nauraisit, jos tietäisit mitä siinä luki, mutta silti nämä pienet korjaustoiveet saivat minut miettimään, pitäisikö etsiä jostain vihreämpää ruohoa. En ole riittävän hyvä tässä – siis täytyy etsiä jotain muuta, jossa voisin olla parempi tai mieluummin täydellinen.

Hän vie minut vihreille niityille… siellä saan levätä. Nämä tutut sanat muistuivat kuitenkin mieleeni. On olemassa vihreää ruohoa, joka ei maistu puulta. Se ei kuitenkaan löydy sieltä, jossa olen tai yritän olla täydellinen. Vihreillä niityillä saa levätä. Siellä saa olla sellaisena kuin on, ilman ponnistuksia ja riittämättömyyden tunteita.

Hän vie minut vihreille niityille. Sitä odotellessa.

Jaa blogi kavereille:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *